Migrin viivyttely estää korkeasti koulutettujen turvapaikanhakijoiden hyödyntämisen Suomessa

Vuonna 2022 Suomeen saapui useita satoja venäläisiä hakemaan poliittista turvapaikkaa. Ulkomaalaislain 98a §:n mukaan tällaisten hakemusten käsittelyaika on enintään 21 kuukautta. Tämä määräaika on kulunut umpeen useimpien hakijoiden osalta kesällä 2024. He eivät kuitenkaan ole vieläkään saaneet päätöstä Maahanmuuttovirastolta, ja osaa ei ole vielä edes kutsuttu päätökseen vaadittavaan haastatteluun.

Viimeisimmässä Migriltä saadussa viestissä kerrottiin, että päätöksentekoaikaa jatketaan hakemusten suuren määrän vuoksi. Vaikka Maahanmuuttoviraston työmäärä on epäilemättä suuri, herää kysymys: missä järjestyksessä hakemuksia käsitellään? Loogisesti ne tulisi käsitellä saapumisjärjestyksessä, jotta lakisääteiset määräajat täyttyisivät. Kuitenkin on viitteitä siitä, että tätä oikeudenmukaista järjestystä ei noudateta.

Marraskuussa 2023 Migrillä oli edelleen käsittelemättä satoja venäläisten vuoden 2022 hakemuksia, joista monia ei oltu edes haastateltu, eikä päätöksiä oltu tehty. Yllättäen Migrin edustaja Juha Similä kertoo Ylen toimittajille, että 16.11.2023 itärajan kautta saapuneiden hakijoiden hakemuksia käsitellään ensisijaisesti. Näitä hakijoita on kutsuttu ”hybridivaikuttamisen välineiksi”, mikä johti lopulta itärajan sulkemiseen. Päätöksen perustelut herättävät kysymyksiä, sillä säädöksistä ei löytynyt tukea tällaiselle menettelylle.

Elokuussa 2024 Maahanmuuttovirasto oli jo käsitellyt useita satoja hakemuksia kolmansien maiden kansalaisilta, jotka olivat saapuneet Suomen itärajan kautta vuoden 2023 lopulla eli vuotta myöhemmin kuin venäläiset (370 hakemusta peruttu, 50 myönteistä päätöstä, 120 hylkäämistä). 19.11.2024 Yle julkaisi uuden artikkelin, jossa todettiin, että jo 130 henkilöä on saanut myönteisen päätöksen ja on tehty saman verran kielteisiä päätöksiä.

Toisin sanoen Migri tuhlaa edelleen työvoimaresurssejaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvaksi uhaksi kutsuttuihin henkilöihin, joista osa on lähtenyt Suomesta muihin EU-maihin, todennäköisesti tietoisesti tietämättä, ettei aio jäädä Suomeen. Ja se jättää huomioimatta Venäjän kansalaisuuden omaavien hakijoiden hakemukset, jotka ovat odottaneet 2 vuotta, kuuliaisesti täyttäneet kaikki lain määräämät menettelyt, oppineet suomen kielen ja mahdollisimman lähellä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

On selvää, että hakemusten käsittelyjärjestystä rikotaan. On syytä epäillä, että viivästysten syynä on hakijoiden Venäjän kansalaisuus. Samaan aikaan Migri ei ole esittänyt anteeksipyyntöä eikä mitään tilannetta selittävää julkilausumaa.

Maahanmuuttoviraston toiminta rikkoo ulkomaalaislakia ja vahingoittaa samalla Suomea. Jo yli kahden vuoden ajan Suomessa on elänyt nuoria, korkeasti koulutettuja ja paikalliseen elämään sopeutuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita työskentelemään, maksamaan veroja ja elämään normaalia elämää. Sen sijaan heidät on jätetty epävarmaan tilanteeseen ilman henkilötunnusta, joka on välttämätön lähes kaikkeen. Tämä estää heitä osallistumasta yhteiskuntaan ja kuormittaa tarpeettomasti sosiaalijärjestelmää.

Heidän tilanteensa vaikeutui entisestään syyskuusta 2024 alkaen. Lainsäädännön muutosten vuoksi väylä turvapaikkahakemuksesta opiskeluun tai työhön on tullut mahdottomaksi. Jos turvapaikanhakija kuitenkin onnistuu löytämään työpaikan tai aloittamaan opiskelun, hänen on lähdettävä Suomesta kansalaisuusmaahansa ja haettava oleskelulupaa uudelleen. Useimmille turvapaikanhakijoille on kuitenkin mahdotonta palata Venäjälle. Ihmiset ovat umpikujassa.

Haastattelimme useita turvapaikanhakijoita, joilla on monipuolinen ammattitausta, mukaan lukien ohjelmoijia, suunnittelijoita, taiteilijoita ja ekonomeja. Monet heistä ovat valmiita kouluttautumaan uudelleen ja siirtymään vieläkin kysytyimpiin ammatteihin, kuten sähköasentajiksi tai hitsaajiksi. He opettelevat jo suomen kieltä ja pyrkivät aktiivisesti integroitumaan yhteiskuntaan. Epävarmuus heidän tilanteessaan luo kuitenkin kestämättömän psyykkisen paineen, ja moni kokee masennusoireita.

Turvapaikanhakijoiden haavoittuvan tilanteen vuoksi heidän nimensä on korvattu aakkosilla.

A. on ammatiltaan rakennussuunnittelija, mutta nykyään hän toimii projektinhallinnan parissa, erityisesti kaupunkien ja arkkitehtuurin projekteihin liittyen.

B. on graafinen suunnittelija, mutta on valmis tekemään mitä tahansa työtä, kunhan voi elää täysipainoista elämää laillisessa asemassa. Hän kertoo, kuinka vaikeaa elämä on ollut kahden vuoden ajan ilman työtä, normaalia pankkikorttia, omaa huonetta tai mahdollisuutta valmistaa ruokaa ilman jonottamista. Tilannetta pahentaa se, että työnhakijoiden tuki on syyskuusta alkaen laskettu 300 euroon kuukaudessa.

Pariskunta C. ja D. opettelevat suomea ja haaveilevat ammattikoulutuksesta – toinen sähköasentajaksi ja toinen kampaajaksi. Heidän on kuitenkin selvittävä 508 euron kuukausiavustuksella, joka on heidän yhteinen tukensa syyskuusta 2024 alkaen.

A. kertoo, että hän kanteli määräaikojen rikkomisesta Yhdenvertaisuus valtuutettun toimistoon ja sai välttelevän vastauksen tyyliin: ”Olemme pahoillamme, mutta emme voi tehdä mitään”.

B. valitti lopulta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka kieltäytyi käsittelemästä määräaikojen rikkomista koskevaa asiaa, koska se ei kuulunut sen toimivaltaan. Kaikkiaan B. on kirjoittanut 19 instanssille Suomessa ja EU:ssa, mutta asiassa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä.

Aleksanterinliitto pyysi selvityksiä sekä Maahanmuuttovirastolta että Sisäministeriöltä. Migrilta ei ole tullut vastausta yli kuukauteen. Sisäministeriö vastasi viestillä, joka voidaan tiivistää seuraavasti: venäläisten hakemusten käsittely on keskeytetty, kunnes tilanteesta on saatu riittävästi tietoa. Jonkin ajan kuluttua päätettiin kehittää yhtenäinen EU:n strategia Venäjän kansalaisten kansainvälisen suojelun perusteiden arvioimiseksi, mutta lokakuussa 2023 tämä päätös peruttiin ja palattiin vakiokäytäntöön eli yksittäisiin päätöksiin.

Johtopäätös nro 1: vuoden aikana ei tehty yhtään mitään.
Johtopäätös nro 2: ongelma on hakijoiden Venäjän kansalaisuus, vaikka viranomaiset kuinka yrittäisivät vastauksissaan välttää myöntämästä sitä.

Sisäministeriö on ilmoittanut, että Migri ryhtyy useisiin toimenpiteisiin prosessin nopeuttamiseksi, ja kaikki hakemukset, jotka ovat jääneet vireille tiedontarpeen vuoksi, käsitellään marraskuun 2024 loppuun mennessä*.

Valitettavasti tämä näyttää teknisesti mahdottomalta. Turvapaikkapäätöstä varten hakijoille järjestetään erityinen haastattelu, yleensä useampi kuin yksi. Ja vasta kun lopullinen pöytäkirja on allekirjoitettu, voidaan tehdä päätös. Tähän mennessä joitakin hakijoita ei ole kutsuttu kahteen vuoteen yhteenkään haastatteluun.

Löytyykö Suomessa mitään tapaa, jolla Maahanmuuttovirastoa voitaisiin patistaa noudattamaan valtion lain asettamia hakemusten käsittelyn ja päätöksen tekemisen määräaikoja?

Turvapaikanhakijoiden oikeuskanslerille tekemä valitus valottaa hieman sitä, kenen toimivaltaan tällaiset asiat kuuluvat. Oikeuskansleri ohjasi heidät eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. Myös me lähetimme kysymyksen oikeusasiamiehen toimistolle. Surullisen perinteen mukaisesti vastausta ei ole tullut yli kuukauteen. Vaikka Suomen perustuslain 21 §:n mukaan: ”Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa”.

Kaikkien niiden turvapaikanhakijoiden osalta, joiden kanssa keskustelimme, Migri on siirtänyt päätöksenteon määräaikaa 30.11.2024 saakka, kuten sisäministeriön vastauksessa todetaan*. Tämä tarkoittaa, että käsittelyaika on venynyt jo noin 26–28 kuukauteen, vaikka lakisääteinen määräaika on 21 kuukautta. Kukaan hakijoista ei kuitenkaan ole varma, etteikö määräaikaa voitaisi jälleen jatkaa.

Aleksanterinliitto kehottaa Maahanmuuttovirastoa noudattamaan hakemusten käsittelyssä ja päätöksenteossa laissa säädettyjä määräaikoja ja järjestystä.

Kehotamme myös kaikkia julkisia ja valtion instituutioita kiinnittämään huomiota tähän ongelmaan ja vaatimaan, että Migri käsittelee ensisijaisesti hakemukset, jotka ovat olleet odottamassa vuodesta 2022 lähtien. Venäjän turvapaikanhakijoiden mahdollisuus elää ja työskennellä valitsemassaan ja tukemassaan yhteiskunnassa on ennen kaikkea Suomen etu.