Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut suljettuna koko pituudeltaan jo vuoden ja kuusi kuukautta. Tilapäiseksi väitetystä toimenpiteestä on ilmeisesti tullut pysyvä tekijä, joka vaikuttaa myös Itä-Suomen kaupunkeihin. Taloussanomien marraskuussa 2024 ilmestyneen artikkelin mukaan Etelä-Karjalan liitto arvioi, että venäläisten matkailijoiden puuttumisen aiheuttama taloudellinen menetys Etelä-Karjalalle voi olla jopa miljoona euroa päivässä.
Itä-Suomessa rajan sulkeutuminen näkyy esimerkiksi yhä heikkenevässä työttömyydessä, todetaan YLE:n artikkelissa helmikuulta 2025. Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa 2025 julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden määrän kasvu valtakunnallisesti oli 13 prosenttia - helmikuun 2024 ja helmikuun 2025 välisenä aikana. Valtion jo vuonna 2024 ilmoittamat Itä-Suomen kriisintorjuntatoimenpiteet ovat olleet jo pitkään myöhässä, ja sillä välin konkurssien sarja jatkuu.
Marraskuussa 2023 Suomen hallitus ilmoitti hätätilanteessa toteutettavasta turvallisuustoimenpiteestä - useiden Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikkojen sulkemisesta. Sulkeminen kattoi nopeasti kaikki rajanylityspaikat, ja useiden pidennysten jälkeen siitä tuli pysyvä. Itse asiassa maarajan yli kulkevat nyt vain tavarajunat, jotka kuljettavat Suomen ja EU:n Venäjältä tuomia strategisia tavaroita.
Sen lisäksi, että sulkemisella rikotaan ilmeisesti rajasopimuksia ja EU:n säännöksiä, sillä on ollut suuri vaikutus Itä-Suomen talouteen. Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n toimitusjohtajan Pasi Toropaisen lausunnon mukaan Kauppalehden artikkelissa 04.04.2025 ”Rajasulun aiheuttama isku suhteellisen kova”, itärajan avaamisen jälkeen voi kestää ainakin kymmenen vuotta ennen kuin vuorovaikutuksen määrä palautuu entiselle tasolle - tekstistä käy ilmi, että vuorovaikutuksella ei ymmärretä ainoastaan venäläisten matkailijoiden suorittamaa tavaroiden ja palvelujen maksamista, vaan myös sijoittajien päätöksiä investoida liiketoimintaan, joka liittyy ilmiöön venäläisten matkailijoiden läsnäolosta tai poissaolosta alueella. Samassa artikkelissa siteerataan Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajaa Mika Peltosta: ”Vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintolasektorin toimialalle venäläinen ostovoimavaikutus Etelä-Karjalassa oli parhaina aikoina noin 800 000-1 000 000 euroa päivässä”.
Ilmeisesti tämä sekä Mika Peltosen että edellä mainitun Taloussanomat-artikkelin kirjoittajien lausunto viittaa Etelä-Karjalaan vuonna 2019 suuntautuvaa ulkomaanmatkailua koskevaan tutkimukseen, jonka Etelä-Karjalan maakuntaliitto on teettänyt Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:llä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin maakuntaliiton verkkosivuilla 13.5.2020. Artikkelissa väitetään, että venäläiset matkailijat jättivät Suomeen yli 310 miljoonaa euroa vuonna 2019; samalla juuri venäläinen matkailu toi Etelä-Karjalan ulkomaanmatkailutuloista merkittävimmän osan, peräti 96,5 prosenttia (yhteensä ulkomaiset matkailijat käyttivät yli 321 miljoonaa euroa vuonna 2019). On syytä huomata, että venäläisten Etelä-Karjalaan tekemien matkojen määrä kasvoi 15 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019, joten voidaan päätellä, että jos rajaa ei olisi suljettu matkailulta, olisi voitu odottaa matkojen määrän ja todennäköisesti myös alueen tulojen kasvua myös seuraavina vuosina. Tappioarviot perustuvat kuitenkin vuoden 2019 lukuihin, eli niissä ei ole otettu huomioon mahdollista kasvua.
Venäläisistä matkailijoista saatavia tuloja koskevien tietojen sekä Toropaisen ja Peltosen lausuntojen perusteella voidaan päätellä, että itärajan sulkeminen venäläisiltä matkailijoilta on jo aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen valtavaa vahinkoa ainakin Etelä-Karjalan taloudelle, jossa venäläismatkailulla oli merkittävä rooli. Samalla voi kestää ainakin kymmenen vuotta ennen kuin tulojen ja niihin liittyvien investointien määrä palautuu ennalleen.
Taloussanomien artikkeli täydentää kuvaa kriisistä: Turun yliopiston taloustieteen professori Kari Liuhto, joka itse on kotoisin Etelä-Karjalan Joutsenosta, pelkää vakavasti, että koko maakunta voi autioitua. Kuvainnollisesti maailma nyt loppuu itärajalle, Kari Liuhto sanoo. Hänen mielestään autioitumista pitäisi vastustaa monesta syystä, myös valtakunnallisella tasolla.
Monien liikenneväylien aktiivisesta risteyskohdasta Etelä-Karjala on muuttunut kaukaiseksi umpikujaksi Euroopassa. Keskisuuret ja pienet perheyritykset, jotka ovat vuosia palvelleet kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden tarpeita, joutuvat etsimään uusia markkinoita tai lopettamaan toimintansa. Kauppalehti kirjoittaa esimerkiksi Urheilu-Koskimies -erikoisliikkeestä, 55 vuotta vanhasta yrityksestä, joka on nyt taloudellisissa vaikeuksissa kysynnän jyrkän laskun vuoksi. Perheyrityksen nykyinen omistaja ja johtaja Janne Koskimies sanoo: ”Meille paras tilanne on, ettei olisi tullut [Ukrainan] sotaa ja rajat olisivat auki. Tällaiset teemat eivät kuitenkaan ole meidän päätettävissä.”
Venäläisten matkailijoiden poissaolosta aiheutuvat taloudelliset ja sivulliset menetykset eivät kuitenkaan koske ainoastaan Itä-Suomea. Alkuvuodesta 2019 julkaistun Valtioneuvoston Matkailun toimialaraportin (joka sisältää Visit Finlandin matkailututkimukseen viittaavan infograafin) sivun 23 mukaan venäläisiltä saadut matkailutulot olivat Suomessa 659 miljoonaa euroa vuonna 2017. Venäläiset matkailijat olivat myös yleisimpiä hotelliyöpyjiä, sillä heidän osuutensa kaikista ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä oli 17,8 prosenttia. Emme löytäneet vastaavia tietoja vuodelta 2018, mutta Visit Finlandin esityksessä (Suomen hallitus käyttää Visit Finlandin tietoja ja infografiikkaa matkailuraportteissaan) kyseiseltä vuodelta on tietoja menoista vuosilta 2017-2019 - vuonna 2018 venäläisten matkailijoiden menot olivat yhteensä 650 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 menot olivat 734 miljoonaa euroa (saadut tulot olivat arviolta 659 miljoonaa euroa). Vuonna 2019 Valtioneuvoston alkuvuodesta 2021 julkaiseman raportin ”Matkailun suuntana kestävä ja turvallinen tulevaisuus” s. 32 mukaan venäläisiltä matkailijoilta saadut tulot olivat 632 miljoonaa euroa.
Näin ollen Venäjän matkailutulojen arvojen perusteella vuosilta 2017 ja 2019 sekä vuoden 2018 arvioitujen tulojen perusteella (kyseisen vuoden menojen perusteella) ja olettaen, että tulot olisivat olleet seuraavina vuosina vähintään yhtä suuret kuin tarkastelujaksolla (olettaen, että raja olisi pysynyt auki), itärajan sulkeminen venäläisiltä matkailijoilta aiheutti Suomelle vähintään puolen miljardin euron tappiot vuosittain maaliskuusta 2020 lähtien, jolloin raja suljettiin matkailijoilta pandemian vuoksi. Kesästä 2022 syyskuuhun 2022 raja avattiin uudelleen venäläisille matkailijoille, mutta tämä ajanjakso on liian lyhyt, jotta se tulisi huomioon otetuksi tappion arvioinnissa.
Samaan aikaan terveys- ja sosiaalialan rahoituksen leikkaukset vain 170 miljoonalla eurolla ovat jo käynnistäneet eduskunnan luottamuksen äänestyksen hallitusta vastaan. Pelkästään venäläisiltä matkailijoilta saatavat tulot olisivat enemmän kuin riittävät paitsi tällaisen leikkauksen välttämiseen myös tämän ja muiden julkisen elämän alojen kehittämiseen, ei terveydenhuolto- ja kouluyksiköitä yhdistämällä, vaan päinvastoin rakentamalla ja järjestämällä uusia yksiköitä.